Talvea riittää tänä vuonna

Joskus tämän pitkän talven alkupuolella komea fasaanikukko tepasteli nyppylän päällä. Lunta ei ollut vielä nimeksikään, joten murkinaa varmasti löytyi.

Yllättävää tilanteessa oli se, että paikalla oli samaan aikaan myös toinen komea fasaaniherra ja kuopsuttelu sujui yhteisymmärryksessä.

Talvista ja lumista maisemaa on myös tässä kuusipuiden koristamassa kaitaliinassa. Täytyy toivoa, ettei lähimetsän kuusista tule aivan näin ruskeita.

Tosin pakkaspäivän valossa puut näyttävät tosiaankin melko värittömiltä.

Pitkän talven toisessa päässä on kuitenkin aina kevät, niin tänäkin vuonna. Valossa on taas ihmeellistä uutuudenviehätystä ja sitä riittää päivä päivältä enemmän.

Kynttilöitä vanhoissa kahvikupeissa

Arabian vanhat 60-luvun kahvikupit ilahduttavat tämän joulunajan kynttiläkippoina. Kupit ovat puhalluskoristekuppeja, joissa on tumman vihreä aurinkokuvio. Kupin malli on EP.

Vanhat kahvikupit ovat nättejä, mutta harvoin näistä tulee kahvia juotua pienen kokonsa vuoksi. Nyt niihin valettiin kynttilöitä vanhoista kynttilänpätkistä.

Irja-kahvikupit 40-luvulta ovat hienostuneen juhlavat kultasine kranssikuvioineen, myös kynttiläkippona. Malli on AS.

Valamista helpotti vahattu painolla varustettu sydänlanka.

Kynttilänpätkät lajiteltiin värien mukaan. Jos kaikki olisi laittanut samaan pataan, tuloksena olisi ollut ruskeanharmaita kynttilöitä.

Sydänlanka pysyy paikallaan kupissa yhteen teipattujen kynien avulla.

Kynttilöiden sulatus sujui heposti vesihauteessa hernekeittopurkin ja kattilan avulla.

Kun kupit loppuivat niin apuun tulivat hillopurkit. Inkiväärihillopurkkeihin sai sopivaa väriä oransseista ja keltaisista kynttilöistä.

Tämä suloinen sinipilkkuinen kuppi on Arabian Ping Pong -sarjaa 50-luvulta. Oranssit kynttilät ovat jo valmiina odottamassa seuraavaa syksyä ja Halloweenia.

Enkelin pehmoiset siivet - koriste

Rauhaa ja pehmeyttä henkivät enkelin siivet valmistuivat sopivasti ennen joulukiireitä.

Siivet ovat kuin pienoiskokoinen yhden kankaan tilkkutyö, Niissä on kolme kerrosta: päällinen, vanu ja vuori. Päälliskankaina on pellavaa, pitsikangasta, kiiltävää silkkimäistä sisustuskangasta tai sifonkia.

Kerroksia yhdistää ommel risareunassa sekä siipien muotoa mukaileva tikkaus.

Koristeena on erilaisia nappeja, tässä helmiäisnappi. Toisissa on käsin tehtyjä emalinappeja tai keraaminen nappi.

Vielä ripustusnauha kaunista pitsiä niin siivet pääsevät kotia koristamaan!

Talvi antoi parastaan kuvauspäivänä, uusi lumi oli maisemassa kuin enkelin siiven kosketus!

Villakauluri sateenkaarilangasta

Pakkasia on riittänyt tänä talvena ja ulkoillessa on kerran jos toisenkin muistunut mieleen mukava asuste, nimittäin kauluri.

Vaikka talvi käy jo pitkälle kohti kevättä, kauluri valmistui aurinkoisille keväthangille. Ja onhan se sitten odottamassa seuraavaa talvea.

Lanka löytyi kaapista, eikä sitä oltu vielä edes keritty vyyhdeltä. Kerimiseen meni aikaa ja pari hermosolua. Lanka on Virosta ostettua liukuvärjättyä 100 % villalankaa.

Kovin vähän kutomista harrastaneena oli vaikea etukäteen arvioida, miten tällainen monivärinen lanka toimii kaulurissa. Violetti aloitusväri oli kyllä mieluinen, mutta kovin jännitti, ettei keltainen osu kaulurin kaulukseen. Onneksi sentään vihreä.

Tältä näyttää kaulus kokonaisuudessaan. Neulos on kaksi oikein - kaksi nurin - tekniikalla neulottua.

Ihmeellinen talvi

Talvi on nykyisin ihmeellinen asia, sehän "pienenee" kuin pyy maailmanlopun edellä. Joka vuosi ei pääse näkemääm edes tällaista lumista pakkaspäivää näillä leveyksillä.

Kun on nähnyt kuvia ikijään sulamisesta, näitäkin jääpuikkoja katsoo uusin silmin. Jää on arvokasta.

Talvinen luonto on myös rauhoittavan yksinkertaisen kaunis.

Luonnon värivalinnat ovat nopeasti katsottuna hyvin pelkistetyt, vain kahta tai kolmea väriä samaan aikaan. Tällä on varmasti ollut vaikutusta suomalaiseen värimakuun.

Moderni jäätaideteos on ainakin neljä metriä korkea, tekijänä järvi, pakkanen, rantakallio ja pari puuta. Ehkä vielä tuuli on ollut mukana avustamassa.

Vaikka maisemassa kovin hiljaista onkin, muitakin kulkijoita rannalla liikkuu...

...kuten tämä pusikkoon oivasti naamioitunut rusakko!

Fasaani ja sen lauma

Pihapiiriin on muuttanut asumaan fasaanilauma. Tässä lumella tepastelee eräs lauman (ainakin) kuudesta kanasta.

Kanojen lukumäärää on vaikea laskea, sillä ne maastoutuvat hyvin pensaikkoon ja liikuskelevat yleensä ovelan huomaamattomasti.

Kanalaumaa paimentaa äänekäs ja korea kukko, joka ensimmäiseksi kiinnittikin huomiota. Tosin kukko on näin talvella enimmäkseen hiljaa. Ja oli omissa menoissaan kuvaushetkellä.

Lauma yöpyy pensaissa ja oksistoissa, mihin tällä suojavärillä kyllä maastoutuu täysin.

Alkukesällä paikalla nähtiin tusinan verran pikkuisia fasaanitipuja, liekö nämä yksilöt peräisin siitä pesueesta.

Talvipäiviä värittää vielä joulukukista uskollisesti kukkiva amaryllis. Päivänvaloakin tuntuu riittävän nyt pivä päivältä pidempään.

Villaneuleesta sohvatyynyksi - piristystä pimeään

Iloa ja lämpöä vuoden pimeimpään aikaan tuo raikkaan värinen villatyynynpäällinen.

Tyynyn materiaalina on pesukoneessa huovutetut villaneuleet, siis kierrätystä parhaimmillaan.

Huopatilkut on ommeltu yhteen leveällä siksakilla, joten tyynyn pinta on tasainen eikä siinä ole paksuja saumakohtia.

Taustapuoli on ommeltu valkoisesta huopakankaasta. Sisätyynyn pujotusta varten on aukko, jonka sulkee puinen ruskea nappi.

Tyynyn koko on noin 42 x 42 cm.

Raikkaasti raitaiset joulusukat

Hyvää Itsenäisyyspäivää suomalaiset!

***

Nämä raikkaan vihreät ja punaiset joulusukat valmistuivat vaihteeksi erilaisesta materiaalista. Vihreä-valkoinen raitakangas on nimittäin paksuhkoa neulosta.

Sukkien yläreunaa koristavat punaiset printtikankaat ovat sensijaan puuvillakangasta.

Neuloskankaiden leikkaaminen ja ompelu on joskus haasteellista venymisen, rispaantumisen ja reunan rullaantumisen takia. Tässä tapauksessa homma oli kuitenkin kohtuullisen siedettävä juuri materiaalin tukevuuden ansiosta. Lisäksi puuvillakankainen vuori tukevoittaa sukkia.

Joulusukat antavat jo luvan haaveilla raikkaasta joulutunnelmasta pikkupakkasilla kevyoden lumihiutaleiden leijaillessa.

Nämä joulusukat löytyvät myös Etsy-kaupasta.

Toiveiden talvi

Tänä mustana joulukuisena päivänä mieleen tulee kauniit lumiset maisemat vuosien varrelta. Toiveiden talvi on tietysti kauniin lumivaippainen, kevyesti pakkasen puolella, ja aurinko paistelee ainakin sen hetken, kun tällä puolella palloa ehtii.

Lumi peittelisi armollisesti lakastuneet kukat ja kasvit. Kaikki kuollut ja ruskeakin kaunistuu lumiviitassa.

Vihreä väri korostuu lunta vasten, kun muut värit ovat vähissä. Tässäkö syy meidän suomalaisten värimakuun, joka ei yleensä ole kovin runsas?

Tämä kuva on melko epätarkka, mutta jokainen joka on pakkaspäivänä ulkoillut, tietää välittömästi, millaiselta sää kuvassa tuntuu.

Pakastemarjat säilyvät hyvin ulkona linnuille ja oraville. Miten eläinten ravintotilanteen käy jatkossa, jos pakastemarjoja ei enää ole tarjolla?

 

Hetken on tämä herkkupöytä katettuna, kunnes parvi rastaita tai tilhiä saapuu paikalle.

Kuvia katsellessa tekee mieli kaivaa sukset pölykerrosten alta ja lähteä umpihankeen hiihtämään. Niskassa voi aivan tuntea puiden oksilta pudonneen lumen kirpeän kylmyyden.

Aurinkoisella mäellä voisi hetkeksi pysähtyä ja vain katsella ympärilleen ajattelematta erityisesti mitään.

Järvenselälle sivakoidessa tietysti unohtuu, että lumityöt ovat odottamassa pihalla, mikä onkin lumitalven harvoja tylsiä puolia. Kovat pakkaset kasvattavat myös lämmityskuluja, mutta ehkäpä oikea talvi on sen arvoinen.

Onnellista Uutta Vuotta 2020!

****