Ruskaa kaupunkiluonnossa - puistokävelyllä

Kyllä kaupunkiluontokin voi olla kaunista - jopa syksyllä - kun sille päälle sattuu! Sunnuntaikävelyllä Tampereella Wilhelm von Nottbeckin puistossa on ollut oikein kaunista ja rauhallista sateesta huolimatta.

"Wilhelm von Nottbeckin puisto on Finlaysonin tehtaan omistajan Wilhelm von Nottbeckin vuonna 1848 rakennuttama maisematyylinen puisto. Vanhan päärakennuksen tilalle rakennettiin vuonna 1899 uusrenessanssityylinen Finlaysonin palatsi, jossa toimii nykyisin ravintola. Puisto kunnostettiin 1990-luvun lopussa 1930-luvun asuunsa. Alue on edustava esimerkki yksityispuutarhasta, joka on säilynyt yhtenäisenä kokonaisuutena nykypäiviin asti. Useita alkuperäisiä puita, pensas- ja perennakasvillisuutta sekä villiintyneenä kasvavia kulttuurin seuralaislajeja on edelleen jäljellä. Puiston alkuperäisistä rakenteista ovat säilyneet muun muassa suihkukaivot, huvimajakatos ja puistovaasit."

Pudonneet lehdet koristelivat upeasti kaikkea mitä ympärillä sattui olemaan. Lehdet ovat luonnon omaa konfettia, ekologista ja kierrätettävää. Taustalla näkyvä hieno rakennus kuuluu Tallipihaan.

"Puiston länsipuolella on Tallipihaksi kutsuttu alue, jossa on 1800-luvulla rakennettu koristeellinen tallirakennus ja Finlaysonin ajurien entisiä asuinrakennuksia. Rakennuksissa toimii kahvila ja myymälöitä. Tallipihan omenatarha ja piharakenteet istutuksineen uusittiin vuonna 2012."

Näkymä puistosta kohti pohjoista.

Synkän näköinen on vesi, silti viereisellä uimapaikalla oli jo mitäänpelkäämättömiä talviuimareita.

Konfettien lisäksi luonto harrastaa graffitteja, tässä vaahteranlehtigraffitti keltaisena.

(Tekstilainaukset Tampereen kaupungin nettisivuilta.)

Intiaanikesän väreilyä valokuvissa

Syyskuisen viikonlopun bonuksena tuli intiaanikesä eli ihmeen lämmintä ja aurinkoista. Mökkipiha alkoi jo näyttää kuitenkin enemmänkin talveen valmistautuvalta, kukkivia oli enää oikeastaan uskollisena rehottava syysasteripuska.

Taustalla hohtavat keltaiset puut ovat hieno kontrasti lilan värisille kukkasille. Ja taivaskin oli niin kauniin sininen.

Pilvikirsikkaa mainostetaan komealla syysvärityksellä, mutta en ole vielä ihan vakuuttunut. Ehkä puu on liian nuori? Tai sitten paikka mökin eteläisellä seinustalla on liian suojainen syysvärin muodostumiseksi?

Valitettavasti jättiauringonkukka ei ehtinyt tätä pitemmälle kukinnassaan, mutta komea on nuppukin omalla tavallaan. Eipä taida ehtiä ilman esikasvatusta näillä leveysasteilla..

Rikkaruohotkin näyttävät välillä kauniimman puolensa, nämä Siemenkodat ovat oikein herkän kauniita, kun tarkasti katsoo. Kasvin tunnistus hiukan ontuu, olisiko takiainen?

Laiturilla auringossa on hyvä levätä sieniretken jälkeen ja seurata vesilintuja turvallisen välimatkan päästä.

Haikeat hyvästit loppukesän kukkijoille

Jalokärhön, Clematis 'Piilu', ensimmäinen kesä: Kesäkuisen istutuksen jälkeen lehti toisensa jälkeen ruskistui ja putosi, varret lakastuivat ja ihminen luovutti jo toivosta. Syyskuussa yllätys olikin sitä ihmeellisempi, kun kärhö kukki kauniisti useamman kukan voimin!

Käynnöskrassin siemenet kylvettiin maahan myöhässä, pitkällä kesäkuun puolella. Kylmä kesä kun oli, itäminen ja kasvu oli hiidaaastaaa...

Mutta niin ehti krassitkin kukkimaan, syyskuun aikana. Harmi vain, että pakkasyöt tulivat niin aikaisin, että nämäkin kukat ovat enää muisto (onneksi edes kuvamuisto) vain.

Toivottavasti ainakin jalokärhön istutus onnistui niin, että se kestää talven koettelemukset ja palaa ihastuttamaan kukillaan taas ensi vuonna.

Pienet ihmeet puutarhassa

1. Turkoosin kimaltava kovakuoriainen, johon taskukamera ihmeellisesti osasi tarkentaa.

2. Pionien kukinta. Ei tarvinne selitystä.

3. Kimalainen lentää iiriksenkukkaan ja kuvaaja oli melkein oikealla hetkellä valmiina.

4. Sormustinkukka - kukkii n. 20 vuoden yrittämisen jälkeen. Kuulemma helppo kasvatettava. 

5. Leppäkerttu - hieno ja tarpeellinen otus. Tämä on oikeastaan kaksoisihme, sillä pionin nupusta tulee ihme nro 2.

6. Kesä - mikä tahansa ötökkä ja kukka, värit ja tuoksut, tässä tapauksessa illakko.

Ulkoilmataidetta Ranskanmaalta

"Unelmoija" eli Rêveur kurkoittelee kohti korkeuksia Saint Paul de Vencen muurin reunalla. Teos on taivutettu metallilangasta yhtenä kappaleena, linnun alapuolella sana "Rêveur".

Kylään tulevat vierailijat ottaa ensimmäisenä vastaan teos nimeltään kissa, "Le Chat".

Suosikkini sattumanvaraisesti löydetyistä veistoksista oli tämä yksinomaan hevosenkengistä muotoiltu hevonen. Vaiko kenities aasi? Hevonen tietysti, "Le Cheval".

Käyttötaidetta eli kattotiilien tilkkupeitto kaupungin muurin alapuolella.

Tee-se-itse-taidettako? Kyllä kelpaa hakea postia. Tämä onkin varmaan kaupungin valokuvatuin postilaatikko!

Elävä taideteos, jolle valokuva ei valitettavasti tee oikeutta. Kissa oli ilmeisen tottunut poseeraamaan turisteille, sillä hetken kuluttua "hän" asteli tyylikkäästi lekottelemaan läheiselle portaalle.

Pyhäinpäivä kääntyi illaksi

Pyhäinpäivän valot on sytytetty.

Luonnonvaloa löytyy vielä lyhyen hetken.

Lämpö juuri ja juuri plussan puolella.

Vihreä katoaa maisemasta.

Uuden kännykkäkameran käyttö vaatii vielä harjoittelua!

Kuvat tietysti viikon takaa..

..ja nyt!

Odotellessa...aika pysähtyy

Tänä kesänä aika tuntuu pysähtyneen, mitä tulee pionien kukintaan.

 Juhannukseksi jo odoteltiin ensimmäisten nuppujen avautumista, mutta eipä aukea nuput, ei..

Pienet muurahaiset ovat myös päivystäneet nuppujen äärellä. Hiukkasen vielä aurinkoa - tai edes lämpöä - niin odotus palkittaisiin. Silloin tapaisimme jälleen neidit / rouvat Barbaran, Sarah B:n ja Shirleyn. Pariisin keikari taisi kylmettää jalkansa viime talvena ja päätti lähteä.. Tilalle muutti kulhollinen kauneutta; toivottavasti sitä saa ihailla vielä ensi talvenkin jälkeen.

Lopultakin!

Eläköön kesä!

Kirsikankukkien aikaan

On taas se aika vuodesta, jolloin ulkona on niin paljon ihmeellisempää, kuin sisällä. Kun vielä lämpöä ja valoa saadaan enemmän kuin uskalletaan toivoa, niin johan luontokin kiittää. Mikä on ihmisen istuskellessa ja haaveillessa kukkivan kirsikkapuun alla, vaikkakin hyvin pienen sellaisen..

Viime keväänä istutettu suklaakirsikka Chokoladnaja kukkii jo näin muhkeasti, satoakin siis voi toivoa. Linnut pitävät kyllä sitten huolen sadon hyödyntämisestä, mikäli suojat unohtuvat virittää ajallaan!

Tässä hiukan mallia Japanista: unelma vaaleanpunaisista kukkapilvistä elää!

Värikästä vuotta 2012!

***

Värikästä, iloista, onnekasta

Uutta Vuotta 2012!

***

Uusia tilkkutöitä?

No ei sentään, mutta ehkäpä ideoita uusiin tilkkutöihin! Nämä löytyivät Tiedekeskus Heurekan puistosta (www.heureka.fi/). Nyt vain sitten harjoittelemaan Y-sauman ompelua tuota kuutiomallia varten! Palleromalliin taas voisi käyttää aplikaatiotekniikkaa...tai pallokuosisia kankaita. Voi kunpa ehtisi toteuttaa kaikki tilkkusuunnitelmansa!

Tervetuloa!

Vihreä toilettilaukku kuistin naulakossa odottamassa starttia,

15e




Torkkupeitto matkasi jo Saksanmaalle tuliaisiksi, toivottavasti emännän iloksi!










Puutarhanäkymä Huovilan puistosta Kärkölästä, kannattaa käydä!













Ihanaa, että tulit käymään! Olen vielä vihreä vasta-alkaja tässä maailmassa, joten saat katseltavaksi jotain vihreää...