Lämpimät ja aurinkoiset loppukesän päivät saivat pihan kuhisemaan leppäkertuista. Parhaimmillaan pystyi yhdellä silmäyksellä laskemaan toistakymmentä kerttua samalta peneltä alueelta.
Kokoontumisajoilla lienee merkitysensä leppäkerttujen sosiaalisessa elämässä ja talveen valmistautumisessa, mutta ihminen keskittyi ihmettelemään ja räpsimään kuvia.
Toisin kuin yleensä, nämä leppikset kipittivät lujaa pitkin ja poikin kukkia ja lehtiä, sekä häiriintyivät helposti kameran linssistä.
Monta kuvaa meni roskakoriin epäselvyytensä vuoksi, mutta onneksi muutama otos jäi muistoksi näistä leppäkerttupäivistä.
Leppäkerttutietoutta netistä:
Leppäkertut eli leppäpirkot ovat kovakuoriaisia, vajaan senttimetrin pituisia puolipallon muotoisia hyönteisiä.
Eräs yleisimmistä on kaikkien tuntema seitsenpistepirkko, jonka punaisessa kuoressa on seitsemän mustaa pistettä. Kaikki leppäkertut eivät kuitenkaan ole punaisia, vaan esimerkiksi 22-pistepirkko on väriltään keltainen.
Useimmat niistä käyttävät ravinnokseen kirvoja ja punkkeja, joten ne ovat puutarhurille hyödyllisiä eläimiä. Leppäpirkot ovat petohyönteisiä. Myös leppäketun toukat ovat petoja.
Jos häiritset leppäkerttua, se erittää keltaista, tahmeaa ja pahanhajuista nestettä. Jos nesteen ruikkiminen ei auta, leppäkerttu vetäytyy kuoreensa ja näyttelee kuollutta.
Eräs yleisimmistä on kaikkien tuntema seitsenpistepirkko, jonka punaisessa kuoressa on seitsemän mustaa pistettä. Kaikki leppäkertut eivät kuitenkaan ole punaisia, vaan esimerkiksi 22-pistepirkko on väriltään keltainen.
Useimmat niistä käyttävät ravinnokseen kirvoja ja punkkeja, joten ne ovat puutarhurille hyödyllisiä eläimiä. Leppäpirkot ovat petohyönteisiä. Myös leppäketun toukat ovat petoja.
Jos häiritset leppäkerttua, se erittää keltaista, tahmeaa ja pahanhajuista nestettä. Jos nesteen ruikkiminen ei auta, leppäkerttu vetäytyy kuoreensa ja näyttelee kuollutta.
Nämä petohyönteiset näyttävät kyllä kovin somilta eikä hyödyllidyysestäkään ole haittaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti