Joskus vuonna muinaisena hankittu puinen, sorvattu, muovihavu-hopeakäpy-koristeinen sähkökynttelikkö sai uuden mahdollisuuden...Komeron viimeisestä sopesta kaikkien joulukoristekerrostumien takaa haettu hirvitys sai pintaansa yhden rosoisen kerroksen valkoista spraymaalia ja kaulaansa bling-bling -rusetin. Ja katso: kynttelikkö kelpaa taas valon tuojaksi ikkunalle! Ehkä sitten vuonna 2018 tai jotain se saa päälleen pinkin, mustan tai hopeisen maalikerroksen...
...laulua nuotin vierestä; onneksi ette kuule! Askartelin kuitenkin 14 ansiomerkkiä jaettavaksi ansioista ja ansioiden vierestä kenelle tahansa ja mieluiten niille, jotka eivät ensimmäisenä mieleen tulisikaan. Toisissa on tekstiä ja muissa kuva kertoilee enemmän kuin pari englanninkielistä vanhaa fraasia. Tärkeintähän on söpöys ja höpöys! Sertifikaatit ovat halkaisijaltaan 9 cm, kiinnitys kohteeseen koruneulalla. 7e/kpl
Suomen Tasavallan 93:s itsenäisyyspäivä meni muuten tumput suorina, paitsi että yhdet suhteellisen suorat tumput tuli kudottua tv:tä katsellessa. Lapaset eli vanttuut on tarkoitettu herra E:lle, jolla on melko korkea käsineiden hukkausprosentti! Talvella tässä ilmastossa ei millään pärjää ilman käsineitä...Nyt pääsee potkaisemaan potkurin matkaan, eikä palele!
Vuoden luontoennätykset jatkuvat (kesän ennätyshelteitä ken vielä muistaa?): Marraskuu oli ennätyskylmä, järvi jäätyi ja lumi satoi ennätysaikaisin...Näitä ennätyksiä ei tosin ole virallistettu missään ennätysten-virallistamis-virastossa, ne ovat sitä "musta tuntuu" -osastoa. Nyt maisema on kuorrutettu valkoisella jenkkielokuvista tuttuun joulutyyliin ja maahan on siroteltu hopeahilettä. Pakkaspäivänä kimalletta leijuu myös ilmassa; sitä varmaan ripotellaan jostain isosta astiasta...
Koiraneidin nenä on haikeasti kohti jäistä ulappaa, mutta sinne ei ole vielä menemistä, sanoi emäntä. Täytyy tyytyä haistelemaan myyrien, oravien ja rusakoiden jälkiä tukevalla maalla!
Tämä herkkuhetken värinen peitto on valmistettu pienelle tytölle, mutta kankaiden kuvioaiheet ovat ajattomat, joten peitto on toivottavasti pitkäikäinen. Kun lapsi tarvitsee kookkaampaa sänkyä, peiton voi kääräistä torkkupeitteeksi sängyn päätyyn. Väreinä on beige, ruskea ja vaaleanpunainen ja kuvioissa palloja, ruutuja, pieniä kukkia ja ornamenttikuvioraitoja. Peitteen koko on 100 x 200 cm.
Tähdenlentoa - peitteessä on tilkkupohjan päälle aplikoitu yhdeksän vapaamuotoista tähteä muodostelmaksi, kuvitteelliseksi tähtikuvioksi maiseman ylle. Mustat, harmaat, valkoiset ja limensävyiset ruudut ovat kuin eteläsuomalainen peltomaisema alkutalvesta, jolle on sadellut hiukan puhdasta lunta, mutta vihreää näkyy vielä paikoitellen. Peitto on tikattu tähtien muotoja mukaellen.
Isä on erityinen mies. Isänä voi olla monella tapaa (toisin kuin ehkä äitinä...). Isällä on itseisarvo. Isän kannattaa arvostaa itseään. Isän kannattaa arvostaa isyyttään. Hyvää isänpäivää!
Puhalla väkkärä pyörimään! Hauskimpiin lapsuusmuistoihini kuuluu uusi kiiltävän värikäs vappuhyrrä, joka ostettiin aina markkinoilta. Siksipä varmaan ihastuinkin tähän tilkkutyönä toteutettavaan väkkäräkuvioon. Ja koska markkinoillakin väkkäröiden värit olivat niin moninaiset, että sen oikean valinta oli suorastaan vaikea, tähänkin peittoon sallittiin lähes kaikki sateenkaaren värit. Peitto on lisäksi tikattu käsin muliinilangalla selkein, eri värisin pistoin. Peitteen koko on n. 105 x 134 cm, reunuksen leveys n. 10 cm.
No ei sentään, mutta ehkäpä ideoita uusiin tilkkutöihin! Nämä löytyivät Tiedekeskus Heurekan puistosta (www.heureka.fi/). Nyt vain sitten harjoittelemaan Y-sauman ompelua tuota kuutiomallia varten! Palleromalliin taas voisi käyttää aplikaatiotekniikkaa...tai pallokuosisia kankaita. Voi kunpa ehtisi toteuttaa kaikki tilkkusuunnitelmansa!
Pahvisen, reunoistaan hiukan repeytyneen lehtikotelon vaihtoehdot olivat jo melko vähissä: joko kartonkikeräykseen tai sitten radikaaliin kauneusleikkaukseen. Päätin antaa sille vielä viimeisen mahdollisuuden ja liimailin pinnan täyteen kangaspaloja, polvekenauhaa ja vielä lopuksi yhden napin. Kelpaa palvelukseen!
Suurkiitos kotimainen Sovella järjestelmä, taitava mies, Anttila Kodin ykkösen säilytyslaatikot ja oma ahkeruus: kauhea tavaravuoreni on (melkein) nätisti komerossa! Siitä ihanuudesta intoutuneena sain myös seinälle kanavatyö-kirppislöydön. Päivän kruunasi roskiksesta (!!) löytämäni kaunis säilytysrasia pitkänomaiselle esineelle... Onnellista...
Kun ihminen on sukua hamsterille, niin tällaista se sitten on: pussikaupalla silppua! Onneksi edes värien mukaan järjestettynä... Tilkkutyömalleja tuleekin aina välillä katsottua ihan sillä silmällä, että mihin voisi hukata nämä joka nurkassa tungeksivat, itsestään lisääntyvät monsterit. Löysin vastikään yhden mallin paper piecing -tekniikalla, johon ihastuin: Hämähäkinseitti (Spider web). Malli ja ohjeet löytyvät sivuilta http://www.quilterscache.com/. Kun kolmioita on ommellut kahdeksan kappaletta, alkaa kuvio hahmottua; varsinainen tarkoitus eli silpun vähentäminen vaatii kuitenkin vielä runsaasti ompelua!
Aamusumua, ei tuulenvirettäkään, päivällä paistetta ja mittari lähellä nollaa; mikä se on? Lempeä lokakuu tietenkin...hiukan lohtua pitkän talven edellä!
Pienen unta valvoo monta värikästä ja virkeää pöllöä öisen taivaan tummetessa. Hiljaa ja huhuilematta...ihan varpaillaan! Pikkuisen tilkkupeitteen koko on n. 90 x 107 cm, yhden ruudun koko on n. 15 x 15 cm. Kankaat puuvillaa sinisen sävyissä, taustakangas raidallinen valko-vihreä puuvillakangas. 12.9.2011: Pöllöjen muuttomatka alkaa pian kohti itäistä Suomea!
Keräsin kesän satoa ruusupavuista, Phaseolus coccineus. Nuoret pienet pavut olivat vielä vaaleanpunaisia, keski-ikäiset pinkkejä ja upeimmat täysi-ikäiset tumman violetin ja pinkin kirjavia. Keitettäessä pavut muuttuivat ensin violetin ja lilan värisiksi ja lopulta vaaleiksi; lähes kaikki violetti väri oli liuennut keitinveteen. Suurimmat pavut säästyvät siemeniksi.
Oranssi väri on kuin kurpitsat, ruska ja uuden sadon porkkanat... Musta puolestaan vie ajatukset jo eteenpäin Halloween -juhlaan ja antaa oranssin sävyille tilaa hehkua! Peitteessä on mm. Kristiina Isolan Marimekolle suunnittelemaa "Metsänväki" -kangasta, sekä pienikuvioisia puuvillakankaita. Yhden hengen pedille tai torkkupeitteeksi sopivan peiton koko on n. 145 x 215 cm; yhden ruudun koko on n. 24 x 24 cm.
10.6.2011: Metsänväki on tehnyt matkaa Varsinais-Suomeen muutaman päivän; pian ollaan varmaan perillä...
Täyttä laukkaa ja kuolaimet kolisten saivat vanhat miesten ruutupaidat kyytiä, kun ne ylennettiin samaan peitteeseen hevosaiheisen kankaan kanssa. Uutta kauraa ovat myös hirsimökin seinä -aiheinen kangas sekä vaalea ruutukangas. Peitteen koko on n. 152 x 227 cm, eli juuri sopiva yhden hengen pilttuuseen. Ruudun koko on n. 15 x 15 cm.
Tämä toilettilaukku ei pyytele anteeksi olemassaoloaan, vaan tulee minne haluaa ja lähtee, kun jalkapohjia polttelee! Värinsä ovat tummat ja rohkeat; mustaa, pinkkiä ja turkoosia. Sininen vuorikangas kuitenkin paljastaa, että sisältä se on aika herkkä... Ulkoilmaelämä viehättää; pihamaalla ollaan jo odottelemassa, milloin ensimmäiset kurkiaurat lentävät ylitse ja on aika lähteä etelään!
Kesän kaunein pioninkukka ja siinä ahkeroiva ötökkä pääsivät kesämuistoksi tyynynpäälliseen. Valokuva on tulostettu kankaalle ja ommeltu tyynyksi yhdessä vanhojen pellavakankaiden kanssa. Päällinen on koristetikattu ja pehmustettu polyester-vanulla; taustapuolella on luonnonvalko-beige puuvillakangas, jossa on aukko sisätyynylle. Tyynyn koko on n. 55 x 55 cm.