Suosikkikukka - arvonta kesän kunniaksi!

Jos pitäisi valita vain yksi; mikä on mielestäsi se maailman kaunein kukka? Itse pidän lähestulkoon kaikista kukkasista, niitä kun saa ihailla niin lyhyen aikaa täällä Napapiirin tuntumassa. Olkoon sitten vaikka ns. rikkaruoho, kuten toisessa kuvassa valkoinen ihana hörselö, jonka nimi ei ole tiedossani..

Jos haluat osallistua mansikka-pussukan arvontaan niin kerro keskikesän kunniaksi koko maailmalle, mikä on sinun suosikkikukkasi. Arvonta suoritetaan elokuun alussa, noin suurpiirteisesti...

Sisaruksille sinisävyistä peitteissä ja tyynyissä

Ukonilman siivittämänä Salama McQueen ajoi maaliin...ja sain tämän kahden peitteen tilaustyön valmiiksi! Siskolle tulee raikkaan hempeä Väkkärä-peitto sinisävyisin reunuksin ja veljelle Autot-peitto perusväreissä, sinisen ollessa siinäkin pääosassa. Väkkärä-peite on tikattu käsin värikkäillä muliinilangoilla, Autot-peitto puolestaan on konetikattu (sopii koneaiheeseen!). Ompelin tällä kertaa vielä peittoihin sopivat koristetyynyt; niitä voi käyttää koristeena, leikeissä tai vaikka päiväunien päänalusena. Peitot ovat kokoa n. 85 x 172 cm ja tyynyt n. 42 x 42 cm.

Kun kivi kukkii...

 On Kesä!! Näin kauniisti graniitti kukkii...

...eikun oikeasti se on kiinanlaikkuköynnös Actinidia kolomikta, jossa kimalaiset pörräävät niin ahkerasti, että kukat varisevat.

Tämä linnunpoika lähti jo pesästä; vielä on paljon ihmettelemistä suuressa maailmassa. Tunnistatko lintulajin? Minulla ei ole aavitustakaan; ainakaan se ei ole pihapöntöissä pesinyt sinitiainen tai kirjosieppo...Hyvää matkaa, lintunen!

Kurki-sakset ja hyrrä ne yhteen soppii...

Kurkisakset vain paistattelevat ilta-auringossa, kun aplikoin hyrrä-blokkeihin keskusympyröitä. Välillä tosin joutuu avaamaan sen verran nokkaansa, että saan ompelulangan ja harsinlangat poikki. Sitten vielä hiukan raskaampaa purtavaa, kun leikkaan aplikoidun kuvion alta alkuperäisen kankaan auki ja saumanvaroja pitkin irti. Siinä onkin paksu sauma poikineen!

Hyrrä-peittoa tehdessä löysin paperin, jossa oli kuva alkuperäisestä minua inspiroineesta peitteestä. Valitettavasti kirjan tiedot ovat jo kadonneet historia aamuhämäriin, peitteen tekijän nimi sentään löytyi: Marsha McCloskey v. 1989. Hän taas oli löytänyt mallin kirjasta: Sara Nephew: My mother's quilts: Designs from the thirties. Kuten nimikin sen sanoo, hyrrä-malli on 1930-luvulta.

Itse muokkasin mallin mittoja itselleni sopivammiksi - ja haluttuun peittoon sopivammiksi. Toivottavasti se valmistuu pian! Sitä odotellessa...

Satiinia, samettia ja pitsiä suloisissa nauhoissa

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^

Palapuodin kesässä suloisia nauhoja askarteluun, skräppäykseen, ompeluun tai vaikkapa lettinauhoiksi! tervetuloa aurinkoiselle visiitille!!

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^

Lemmikki kukkien joukosta eli ethän minua unhoita

Pian on se hetki, kun koulunsa päättävät tapaavat opettajansa ja luokkakaverinsa kenties viimeistä kertaa - muistoissa on monta yhteistä vuotta. Ethän siis pientä ystävääsi unhoita?

Lemmikit Myosotis lähtevät myös kukkapenkistä omille teilleen, kuin entiset koululaiset ja minun puolestani saavat kasvaa siellä, missä parhaiten viihtyvät. Erimuotoisia ja -sävyisiä sinisiä sekä valkoisia luonnossa viihtyviä lemmikkejä on myös levinnyt pihaan jostaikin, kenties tuulen mukana. Nurmikon leikkuu siirtyköön aikaan kukinnan jälkeen!

Saunapolulle ja laiturin nokkaan

Saunapolulle sujauttaisin pussukkaan saippuan ja shampoon, laiturille istuisin ilta-aurinkoon. Vanhat kukkakuosikankaat vievät ajatuksen juhannustansseihin, pussukassa kampa, taskupeili ja huulipuna. Järven takaa kajastaa kokko, hyttyset tanssivat ympäri pään. Tuliaisiksi ohvia ja tuliaiset pussukkaan!

Retrokankaat saivat taas ompelukoneen surisemaan ja mielikuvituksen hurisemaan.

Onnittelut ylioppilaalle, valmistuneelle ja kissanristiäisiin!

Koulunsa päättävälle Rutkasti Onnea!

Ylioppilas on lakkinsa ansainnut ja ahkeruus palkitaan; siis Onnea! 

 

...ja lopuksi kesäkissan ristiäisiin!

Farkun taskut salaisuuksia täynnä

Olohuoneen rakas rahi on ollut meillä ahkerassa käytössä; niinpä vanha päälliskangas antoi periksi ja repesi. Vanhasta päällisestä sain kaavat ja vanhoista farkuista vielä käypää materiaalia uutta huppua varten. Rahin uusi tyyli on aika boheemin käytännöllinen kera viiden kätevät taskun. Niihin voi piilotella kaikenlaista lähtien salaisesta suklaalevystä aina lattialta löytyneisiin pienesineisiin, kuten kolikoihin ja paperiliittimiin...

Tilkkupintaa luonnossa?

Kasvimaailman oma tilkkuilija on tietysti pikarililja Fritillaria meleagris. Ihmekös siis, että tämä pieni ja aikainen sipulikukka on pitkään ollut suosikkini! Hauskan kellonmuotoista kukkaa peittää selkeä ruutukuvio; ainoastaan valkoisessa versiossa se ei oikein erotu. Pikarililjaa voi kasvattaa sipulista, luonnonvaraisena sitä ei näiltä pohjolan perukoilta löydy. Nämä yksilöt on istutettu kymmenisen vuotta sitten ja ovat siitä lähtien ilahduttaneet joka kevät!