sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Kesäkurpitsaa ja juhannusta odotellessa


Lavakaulukset löysivät tiensä pihamaalle ja niihin on istutettu itse taimitetut kesäkurpitsan alut. Malttamattomana odotellaan, että jotain satoa alkaisi pukkaamaan pannulle. On kuulemma helppo ja nopea ja satoisa... ehkäpä niin jos sen osaa.


Juhannus on kuulemma tulossa, ja tässä kuistin sohvalla sitä on oikein hyvä odotella, ei nimittäin pääse vilahtamaan huomaamatta ohi.


Vaikka hetkeksi nukahtaisikin, niin kyllä se pitää sen verran ääntä että havahtuu...


Kuistin uusi puolikaaren muotoinen pöytä löytyi Iittalan antiikkimarkkinoilta. Siinä on niin kiva vaalea minttujäätelön väri, ettei millään raski maalata uudelleen. Koskaan ei pidä sanoa "ei koskaan": Eli en ala koskaan keräilemään posliinifiguureja. Tämä bambiäiti ja -lapsi on siis aivan ehdoton poikkkeuksen poikkeus.


Sekamelskasta voisi päätellä, että yhtä ja toista muutakin on tarttunut mukaan kirppiskierroksilta.


Ja odottamisesta puheenollen: Persiljan itäminen voi kestää jopa neljä viikkoa. Aikamoista arvotavaraa ruokaan laitettavaksi. Ainakin jos sen saa itse vaivalla kasvatettua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti