Kuusikulmioista kännykkäpusseihin

Kuusikulmiovillitys valtaa silloin tällöin tai ainakin kerran vuosikymmenessä. Kaapin kätköistä löytyi muutamia valmiiksi harsittuja paloja, joista lähti idea näihin kännykkäpusseihin.

Kuusikulmiot ovat kooltaan n. 3 x 3 cm kokoisia. Yhteen pussukkaan meni kaiken kaikkiaan 32 käsin yhteen ommeltua heksagonia.

Hihnoiksi valikoitui joskus muinoin kirpparilta löytyneet käsin virkatut pitsinauhat. Olisikohan alkperäinen tarkoitus näille ollut koristaa pyyheliinojen reunoja.

Tähän pussukkaan syntyi kuvio kahdesta kukasta harmaalla taustalla.

Pussukoiden taustapuoli on ommeltu väriin sopivasta printtikankaasta.

Hihnojen pituudet vaihtelevat: pitemmät sopivat käytettäväksi olkapään yli heitettynä ja lyhyemmät kaulapussina.

Pussukkaan mahtuu myös passi tai sitä voi käyttää silmälasikotelona. Yläreunassa on tarranauhaa sulkemassa koteloa. Pussukan koko on n. 10 x 20 cm.

Tästä se lähtee: Paperin päälle harsittuja paloja ja yhteen ommellun tilkkupinnan alkua.

Kuusikulmiot kassin kylkiäisinä

Pienistä kuusikulmioista yhdistetty pinta koristaa nyt tämän tyttömäisen kassin kylkeä. Kassi on vuorattu lilan värisellä pilkkukuosisella kankaalla, reunaa koristaa leveä siksak-nauha.

Kassin toista  kylkeä somistaa kuusikulmioista muotoiltu "kukka".

Koko kassin pinta peittyy kiemurakuvioiseen konetikkaukseen.

Söpöilevän pikkukassin mitat ovat: korkeus n. 30 cm, korkeus sankojen kanssa n. 45 cm ja leveys n. 30 cm. 

*** poppys.fi ***

Muistoja muilta mailta

Nämä hurmaavat peitteet hemaisevalla vanhalla sohvalla kohtasin kerran ranskalaisella antiikkitorilla.

Samaisella torilla seinällä lepäsi kookas selkeänvärisistä kuusikulmioista aloitettu työ...

..joka siis oli vielä kesken. Kankaat vaikuttivat melko sileä- ja kiiltäväpintaisilta, ei siis mitään helpoimmin työstettävää materiaalia.

Lisäksi löysin silkkitilkuista ommellun hehkeän liivin, jonka kaikki napit olivat erilaisia. Pahoittelen kuvan laatua: Kirkas etelän valo vaikeutti valokuvaamista!

Kuusikulmioista käsin

Kaikki kumarrukset entisaikojen englantilaisille neidoille, jotka loihtivat käsin pieniä pistoja ommellen valtavia peitteitä pienistä kuusikulmioista. Tämä "isoäidin kukkatarha" -pöytäliina ei ole vielä lähimainkaan pöydälle heitettävässä kuosissa, ja aikaa ompelun aloittamisesta on jo noin... puoli vuosi kymmentä. Ehkäpä tämän työn valmistuttua voi siteerata vanhaa sanontaa: "Ei tullut takkia, tuli kukkaro".