Kevään kirkas valo on ankaraa ja paljastavaa, mutta sai tarttumaan kameraan pitkästä aikaa. Pajunkissat ovat jo paljastuneet ja ne säilyvät pitkään kauniina viileällä kuistilla, kunhan niitä ei laita veteen. Valo heijastuu peltisestä tarjottimisesta ja vaaleilta pinnoilta niin tehokkaasti, että silmillä on talven jälkeen tottumista.
Pääsiäisaiheiseen asetelmaan vanhalle tarjottimelle pääsi kukkopojan lisäksi pajunoksa, keltainen kynttilä, marmorimunia lasikuvun alle ja suloiset käsin virkatut pienet pitsiliinat, joita joskus on joku jossain tehnyt. Niille soisi taas renessanssia ja uutta arvistusta, ovat olleet niin pitkään paitsiossa.
Kukkopoika pääsi poseeraamaan myös koivupuiseen omakuvaan ja muihin tuotteisiin.
Herkät pajunkissat somistavat myös tyynyä.
Lasikuvun nuppi kokoaa keväisen karun pihanäkymän ja kääntää sen ylösalaisin. Jokin fysiikan ilmiö lienee kyseessä, kun vain tietäisi mikä.
Kevättä pihalla ihmettelee myös rusakko. Aika vähissä on jo eines, mutta paremman puutteessa kiinanlaikkuköynnöskin on kelvannut. Lumen sulaessa papanakasautumat paljastavat, missä talven aikana on erityisesti viihdytty.
Valoisia kevätpäiviä kaikille!
Samoin valoisaa kevättä ja hyvää pääsiäistä!
VastaaPoistaOnpa kaunis tuo tyyny! Mukavaa pääsiäistä :)
VastaaPoista