Boro-tyyliset pussukat tilkuista

Sana boro on tullut vastaan viime aikoina täällä blogimaailmassa. Kun asia alkoi kiinnostaa, yritin etsiä hakukoneella netistä ohjeita suomeksi, miten boroa oikeaoppisesti tehdään.

Jostain syystä en löytänyt ohjeita tai kärsivällisyys loppui kesken. Päätin kokeilla tilkuilla ja langoilla, ihan vain tikata jotain boro-tyylistä. Tässä linkki englanninkieliselle sivulle, jossa on lyhyesti kerrottu boro-tikkauksen historiasta.

Minun silmääni borossa ei näytä olevan erityisiä sääntöjä tikkien pituudesta, järjestyksestä tai suunnasta. Joten en luonut itselleni mitään sääntöjä myöskään.

Tilkut on aseteltu vapaasti pohjakankaan ja vanun päälle. Tikkaussuunnitelma on syntynyt tehdessä ja lankojen väri on vaihtunut sen mukaan, kun edelliseen kyllästyi. Valmis borotilkku muuntautui pussukaksi, johon on lisätty vuorikangas ja tietysti vetoketju.

Langat ovat muliinilankoja ja puuvillalankoja, keskenään hiukan eri vahvuuksia.

Pussukan koko on n. 17 x 18 cm.

Kevyt kesäpussi kaulassa lomavaihteelle

Tänä kesänä kaulassa voi roikkua värikäs tai vaikka mustavalkoinen kevyt pussukka. Pussukkaan sujahtaa esimerkiksi passi, kännykkä ja lentolippu. Pussukan yläreunassa on tarranauhaa sulkemista varten, tosin metalliraha ei ihan pysy sisällä kovassa menossa.

Reipas punainen kaulapussukka erottuu joukosta ja piristää päivän. Pussukan mitat ovat n. 11 x 19 cm.

Rauhallisempaan makuun pastelliväriä ja graafisia kuvioita. Hihnojen pituudet vaihtelevat hiukan.

Paisley-kuviointi ei varmastikaan mene ikinä muodista, vaikka välillä pintamuoti sen unohtaakin.

Tyylikkyyteenkin voi panostaa tällä kauniilla mustavalkoisella printillä.

Vahva eläinhahmo karhu luo lempeästi turvaa tärkeille tavaroille.

Kaulapussukat löytyvät poppyshome Etsy-kaupasta ja Bellapuodista.

Kevätkukkijat hurmaavat

Kevätesikko, Primula veris, alkaa lopultakin levitä pihalla ja vallata tylsää nurmialuetta. Keltaiset kukat ovat sinänsä vaatimattomat, mutta värinsä ansiosta näkyvät kauas ja pilkistävät kivasti puiden ja pensaiden takaa.

Huonolla hoidolla olevasta kukkapenkistä nousee iloisia yllätyksiä eli vuosia sitten istutettuja tulppaaneja, jotka ovat jonkin sattuman oikusta säästyneet myyrien hampailta. Lemmikit, Myosotis,  leviävät kiitettävästi sinne minne haluavat, mutta aivan selvästi valoa kohti poispäin varjoisista paikoista.

Hieman aikaisemmat kukkijat helmililja (Muscari botryoides) ja posliinihyasintti (Puschkinia scilloides) sopivat somasti minimaljakkoon, ns. silmäpulloon, joka on kauan sitten hankittu lasitehtaalta.

Vanhoista kirjoista voi tehdä vaikka pinon kukkamaljakon alle.. 

...tai jopa opiskella kasvitietoa ja tutustua eläinmaailmaan.

Ja lopuksi kevään kuningatar eli kukkiva omenapuu, joka loistaa kerran vuodessa ja jää sitten vaatimattomasti taka-alalle kantamaan satoaan.

Maatuskanuket kääntökassissa

Vihreän värikkäät kassit on ommeltu maatuskanukke-kankaasta.

Kassin juju piilee siinä, että se on itse asiassa kääntökassi.

Eli kun kyllästyy tähän puoleen, voi kääntää vuoripuolen näkyville.

Toisen kassin vuorena on punavalkoista vintage-kukkakangasta.

Toisessa on puolestaan sinivalkoista vintage-puuvillaa.

Kassin koko on n. 32 x 32 cm. Korkeus sankojen kanssa on n. 60 cm.

Sateenkaari-tyynyt vastaväreissä

Tyynyjen idea pohjautuu löyhästi sateenkaaren väreihin. Sateenkaaressahan on seitsemän väriä: Punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen, indigo ja violetti. Koska tyynyjä on kuusi, yhdistyi sininen ja indigo yhdeksi sinisten-ryhmäksi. Eli jokainen tyyny edustaa yhtä sateenkaaren väriä.

 Mutta jottei tulisi liian yksinkertasta (lue: yksiväristä) syntyi idea vastavärin lisäämisestä kuhunkin tyynyyn. Vastaväriparit eli  komplementtivärit ovat väriympyrässä punainen-vihreä, sininen-oranssi ja violetti-keltainen.

Vaikka vastaväreistä on muitakin teorioita, kyllä tälläkin "teorialla" saa aikaan sen, että vastavärit saavat toisensa hehkumaan ja väri-iloa on enemmän kuin pienen kylän tarpeisiin.

Tyynyt on ommeltu lumipalloksi kutsutuista blokeista. Ne muodostuvat neliöstä, jonka kulmissa on kolmiot. Helpointa on leikata neljä pienempää neliötä kulmia varten, ommella viisto sauma pikkuneliön kulmasta kulmaan, leikata ylimääräinen kolmio pois ja silittää uusi kulma auki. 

Lumipallojen väleihin syntyy näin pienempiä kärjellään seisovia neliöitä, jotka joko korostuvat tai häviävät taustaan riippuen väriyhdistelmästä.

Tyynyjen päällispuoli on tikattu vanun kanssa, taustapuolella on puuvillakangas, jossa on pujotusaukko sisätyynyä varten.

Tyynyjen koko on n. 40 x 50 cm.

Aina tarpeellinen silmälasikotelo

Lukulasien käyttäjälle - samoin kuin aurinkolasi-ihmiselle - silmälasikotelo on kerrassaan tarpeellinen ja välttämätön käyttöesine.

Tai jos omistaa useampia kappaleita laseja. niin osa on välillä varikolla odottelemassa käyttövuoroaan.

Laseja myös joutuu kulkettamaan mukanaan menosta toiseen, niin jonkinlainen suoja on oltava naarmuntumiselta.

 Tukeva ja kova kotelo on aivan ykkönen, mutta tällainen pehmeä kankainen on hyvä kakkonen, esim. jos säilyttää lukulaseja yö- tai työpöydällä.

Kotelo on ommeltu samalla tavalla, kuin saksikotelot aiemmin. Eli alla pohjakangas - josta tulee vuori - välissä vanu pehmsteena, ja suikaleet ommellaan rinnakkain päälle.

Suojuksen kotelo-osan mitat ovat n. 10 x 20 cm ja hyvin näyttävät silmälasit mahtuvan. Pehmeä kotelo ei suojaa laseja voimakkailta mekaanisilta voimilta, ainoastaan naarmuilta, pölyltä ja pieniltä kolhuilta.

Sirkusteltta - vauvan värikäs ensipeitto

Tämä vauvanpeitto syntyi paperitekniikalla ommelluista sirkusteltta -blokeista. Neljä blokkia on reunustettu simpukka-kuvioisella kankaalla ja kulmissa sekä keskellä on vielä värikäs tilkkuneliö.

Rohkeasti värikkäänä pikku peitto sai vielä turkoosinsinisen reunakaitaleen.

Peite sopii myös seinävaatteeksi tai pöytäkoristeeksi; vanun vuoksi se ei ole mikään tasaisen sileä pöytäliina kuitenkaan.

Taustapuolelle löytyi lehtikuvioinen valkopohjainen kangas, jonka väritys on linjassa simpukkakankaan kanssa, hiukan voimakkaampana tosin. Värille on vaikea antaa nimeä; vaaleanpunainen on liian hempeä, ehkäpä "koralli" olisi lähempänä totuutta.

Peitteen koko on n. 54 x 54 cm ja se on nähtävillä myös poppyshome Etsy-kaupassa.

Minne muovipussit katosivat

No eivät tietysti minnekään, kyllä niitä edelleen kotona pyörii, ja nehän kannattaa käyttää uudelleen jos ei muuten niin ainakin roskapussina. Muovipussien säilytykseen voi ommella tuubin, jonka voi ripustaa sopivaksi katsomaansa paikkaan kotona.

 Tuubin yläosassa on kiristysnyöri ja alaosassa kuminauha.

Tämä säilytin on koristettu pitsinauhalla. Kangas on melko tukevaa intianpuuvillaa.

Hiukan värikkäämmän version säilyttimestä löydät täältä. Se on tuttuakin tutumpaa unikko-kangasta iloisen punaisen pinkkinä.

Säilytinpussin korkeus on n. 40 cm ja leveys n. 24 cm.

Nyt rumahkot pussikasat järjestäytyvät tuubiin!

Paperinukesta penaaliksi

Aika monta rullapenaalia on tullut tehtyä vintage-paperinukke -kankaista, mutta tämä taitaa nyt olla viimeinen, sillä vain yksi paperinukke-kuponki löytyi enää kangaslaatikoista.

Lisäsin paperinukkekupongin reunoille vaalean sinivalkoiset raitakankaat, joissa on romanttisia ruusuja. Kovin romanttinen on tämän tyttösen vaatemakukin.

Penaalin saa solmittua kiinni leveällä kuninkaallisen sinisellä nauhalla.

Käyttöpuolella on lokerot kynille, puikoille tai koukuille ruusu-, raita- ja pallokankaista.

Rullapenaali on myynnissä poppyshome Etsy-kaupassa.