Rullatut boheemit farkkukorut yllättivät

Muutaman farkkutyynyt ompelun sivutuotteena jäi melkoinen kasa farkkujen pitkiä saumasuikaleita. Ne melkein menivät roskikseen, mutta vain melkein...

Ihan pakosti piti kokeilla rullata saumaa tiiviiksi paketiksi, mieleen tuli lapsuudesta tutut lakritsirullat.

Jotenkin niin hauskalta näytti tämä valmis rulla, ettei vieläkään voinut roskiksella käydä, vaan levitin liimaa suikaleelle ja rullasin sen uudelleen paketiksi.

Liiman sitten kuivuttua piti ryhtyä koristelemaan näitä rispaavia farkkurullia helmillä ja kiinnittää kaulanyöri. Varastoista löytyi vain turkoosin sinistä nyöriä, joka sai luvan sopia kokonaisuuteen.

Askartelun tuloksena valmistui pienempiä ja isompia boheemeja kierrätyskoruja farkuista. Kaikkea sitä tuleekin tehtyä...

Vesimittariralli ja muita loppukesän kuvamuistoja

Loppukesällä laiturin reunalta kun varovasti kurkistaa niin voi yllättyä valtavasta liikenteestä lumpeenlehdillä. Vesimittarithan ne siellä kirmailevat sutjakkaasti pitkin pintaa. Kuka lie on mennyt mastamaan lehteä?

Rannassa kasvaa tämä luonnostaan lilan värinen kaunis kukkanen, ruusuruoho. Kesän ollessa jo pitkällä kukinta on osin jo ohi ja mennyttä,

Joskus puutarha yllättää positiivisesti, kun uskaltaa jättää sen reilusti hoitamaan itse itseään. Tässä tapauksessa nurmikon tilalle oli syntynyt romanttinen luonnonniitty, jossa ruosteenruskea pöytä ja kauniit metallituolit olivat kuin kotonaan.

Jokinäkymä pohjoisesta - Kemijoki rantakoivikosta katsottuna.

Aurinkovarjon syvin olemus löytyi tänä ikimuistoisena hellekesänä. Varjo kuin varjo auttoi. Varjon yläpuolella kasvoi kiinanlaikkuköynnös, joka piirsi siluettinsa kuvaan.

Luultavasti kimalaisilla meni hyvin näillä lämmöillä, ainakin lintupesueet vaikuttivat suurilta, kun ravintoa ja lämpöä riitti.

***

Nämä kuvat ja pari muuta löytyvät myös Society6 -sivustolta.

Iloiset eväspussit Marikankaista

Tämän iloisemmaksi eivät värit enää voi tulla! Eväspussissa käytetyn vanhan Marimekko-kankaan nimi on valitettavasti unohtunut. Kankaassa on suurehkoja hiukan talomaisia neliö- ja kolmiomuotoja perusväreissä, lisänä vaaleanpunaista, mustaa ja valkoista.

Retroa 80-luvulta vai kenties 90-luvulta? Marikangas on Fujivo Ishimoton suunnittelema Kaunokki. Raikas kuosi ja värit tuovat mieleen lapsuuden kesien viattoman auringonpaisteiset päivät.

Tässä on sitten uudempi väritys Puketti-kuosista. Ihastuin ikihyviksi harmaan ja vaaleanpunaisen yhdistelmään. Kukkasia piristää tummansiniset pilkut.

Eväspussit on ommeltu kaksinkertaisiksi "laatikoiksi". Saumat näkyvät sisäpuolella. Nurkat on ommeltu ulkopuolelta, jotta muoto säilyisi käytössä.

Eväspussin suun saa kiinni tarranauhalla.

Työpaikkojen ja koulujen eväskulttuuri ei ole kaikille meille suomalaisille niin kovin tuttua. Jos koulu- tai työpaikkalounasta ei ole järjestetty, eväät ovat varteenotettava vaihtoehto joka päivä.

Yksi vaihtoehto muoville eväiden kuljetukseen on kankainen pussi. Pussin voi myös pestä, mikä onkin aivan välttämätöntä.

Kun eväät on syöty, pussi taittuu pieneen tilaan, eikä kolise kassissa.

Kesän ja lomien jälkeen voi lähteä virkistyneenä uutta päin uusi eväspussi kainalossa!

Reippaan värikkäät kännykkäpussit XXL

Alkusyksyä kohti pusketaan näyttävästi värien ja kuvioiden voimalla. Kännykkäpusseissa on entistä suurempi koko - yleisön pyynnöstä, sillä kännykät ovat kasvaneet kasvamistaan, varsinkin jos käyttää myös paksumpia suojakuoria. Toisaalta trendinä näyttäisi olevan myös pienten kännyköiden paluu, joten perässä pysyminen on haaste.

Finlaysonin vanha tuttu Elefantti mahtui ihan kivasti tähän 11 x 19 cm kokoiseen pussukkaan. Yläreunassa oleva tarranauha vie toki hiukan korkeudesta tilaa.

Karkkipäivä joka päivä - ainakin kännykällä.

Suloiset pandat hiukan hillitymmän vaaleansinisessä pussukassa.

Maatuskanuket ja kukkaset ovat hempeän lempeitä.

Suositut ketut vaaleansinisessä kankaassa.

Metsän eläimet piiloutuvat vihreään lehvästöön.

Siiliystävämme vihreinä, oransseina ja ruskeina.

Kaikille kemiasta innostuneille sopii tämä tieteellinen turkoosinsininen pussukka.

Mikä onkaan oma suosikkini? Ehkäpä vihreänsävyinen eläinkuosi...entäpä sinun?

Isoäidin hillopurkit kellarissa - tilkkublokki

Syksyn satokauden ollessa parhaimmillaan Hillottu-tilkkublokki sai päivityksen uusin värein: tällä kertaa tausta on kellarin harmaa. Hillot ovat tosin edelleen hillomaisissa väreissä: mansikkaa, vademaa ja mustikkaa.

Nyt kun kuvista katsoo, niin tuli vain mieleen että paper piecing-mallia olisi voinut hiukan muokata yläosastaan. Taustan raidallisuus hiukan häiritsee, tosin optimistina keksin sen esittävän kellarin hyllyjä. 

Alkuperäinen Hillottu-blokki esiintyy peitteessä syyskuun kohdalla oikealla.

Tässä vielä alkuperäiset hillot: Vadelma, karhunvatukka ja mustikka. Paper piecing-blokin ohje löytyy myös poppyshome Etsy-kaupasta.

Pitkänomainen ötökkäinen rullapenaali

Tämä mustavalkoinen rullapenaali on sukua tälle ötökkä-penaalille, mutta pituus on aivan toista luokkaa, samoin kuin kynille ja muille tarvikkeille tarkoitetut lokerot.

Kyseessä on penaali, jossa mitat on suunniteltu aivan tietynkokoisille kynille ja lukumääräkin on määritelty etukäteen.

Rullapenaali on ommeltu pussiin kahdesta samankokoisesta kangaspalasta. Kun ylä- ja alareunasta käännetään reunoja tarvittavan leveyden verran sisäpuolelle, saadaan aikaiseksi "taskut". Näihin taskuihin sitten tikataan sopivan levyiset kolot tarvikkeille.

Tikkaukset näkyisivät ulkopuolella, jos eivät tässä tapauksessa sulautuisi täysin kankaaseen.

Rullapenaalin ulkomitat ovat 20 x 54 cm.

Hehkuva ruusutyyny piristää

Keskipäivän auringon voimakaan ei sammuta Marimekkokankaasta ommellun ruusutyynyn hehkua.

Tyyny on ommeltu Maalaisruusu-kankaasta, jossa on pinkin sävyt parhaimmillaan limen vihreällä pohjalla. Myös lehtien vihreässä on kaunis sävy.

Pinkki vetoketju piiloutuu melkein tyynyn reunaan osaksi ruusua.

Vetoketjun päissä on lipareet, jotta se tulautuisi huomaamattomammin tyynyn linjoihin. Tyynyn koko on noin 40 x 40 cm.

Antaa auringon paistaa!

Kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää - pussukka

Kiiltävän värikkäät ja kultaiset karkkipaperit houkuttelevat harakan lisäksi askartelijaa pussukan ompeluun. Edellisistä karkkipaperipussukoista onkin mennyt jo hetki aikaa. Nyt taas tuntuu siltä, että ei enää viitsi kerätä papereita talteen kaapintäytteeksi, mutta ehkäpä innostus puhkeaa uudelleen parin vuoden sykleissä.

Tähän pussukkaan on käytetty (lue: syöty) Pandan liköörikonvehteja, varsinaisia joulun ajan herkkuja. Kääreissä on runsaasti kultaa ja lisäksi vaihdellen voimakkaita, toisiinsa hyvin sopivia sävyjä vihreästä, sinisestä, violetista ja osanssista. Jalokiviväreiksikin näitä kai kutsutaan.

Pussukan puoliskot ovat hiukan erilaiset, paperit kiinnittyvät pohjakankaaseen ja muoviin vihreällä ompeleella.

Vetoketju on voimakkaan tumman punainen...

.... ja vuorikankaassa toistuvat ulkopuolen väreistä ainakin oranssi, sininen ja violetti.

Pussukan mitat ovat: korkeus 16 cm, leveys yläreunasta 28 cm.