Päiväretkellä kotimaassa: Louhisaari

Kyllä kannattaa ajella hiukan pienempiä ja mutkaisempia teitä ja vaivautua Louhisaaren kartanoon vierailulle. Kartanoon pääsee tasatunnein opastetuille kierroksille, joten käynnistä saa paljon enemmän irti, kuin jos pelkästään katselisi vanhoja sisustuksia itsekseen.

Aikaa vierähtää alueella, kun kiertää vielä pihankin ympäri. Siellä on laajojen nurmialueiden lisäksi tämä nyt erittäin ajankohtaisen näköinen kasvitarha. Laatikoissa kasvoi monenmoista yrttiä. 

Erityisen hauskan näköistä oli laatikoiden ulkopuolella kasvavat kukkamatot, jotka houkuttelivat perhosia ja muita pörriäisiä.

Yrttitarhan ja kartanon välissä on hedelmäpuutarha, joka pääsee varmaankin kukinta-aikaan paremmin oikeuksiinsa.

Kartano rakennettiin 1600-luvun alussa meren rantaan. Seuraavilla vuosisadoilla Mannerheimien aikaan meri katosi aina vain kauemmas; tämä keltainen kylpylärakennus rakennettiin silloiselle rannalle. Tänä päivänä rakennuksen luota näkee vilahduksen merta vain hyvällä tahdolla.

Meren asemesta paikalla on laakeita rantaniittyjä.

Romanttisessa ruusutarhassa oli kukoistavia ja hienosti kukkivia suuria pensasruusuja kauneimmillaan.

Nukkekotileikkeihin lemmikille oma tilkkutyyny

Tämä tilkuista ommeltu tyyny taitaa olla pienin tähän asti valmistuneista, mittaa sillä on viisi ja puoli senttiä kanttiinsa. Toki nukkekodin tavarat ovat aina melkoisen pieniä, mutta sormilleni tämä on jo ihan minimi.

Mittakaava on sopiva ainakin näiden Playmobil-tyttöjen ja lemmikkikoiransa touhuihin. Lattiatyyny sopii oivasti koiran pediksikin.

Tyynyssä on ommeltu yhdeksän kappaletta 2" x 2" neliötä yhteen. Reunassa on vielä limenvihreä siksak-nauha koristeena.

Nurjalla puolella on vaaleanpunaista ja kääntöaukko on tikattu käsin kiinni.

Pienenpieni tyyny on nyt myös poppyshome Etsy-kaupassa.

Sateenkaari - viirinauhoja pieneenkin tilaan

Nyt valmistui lisää viirinauhoja, tällä kertaa sirkus- ja sateenkaariteeman ympärille yksivärisistä puuvillakankaista. Käytössä on päävärejä ja pari pastellia kevennyksenä. Kukin viiri on kaksipuoleinen siten, että toinen puoli on erivärinen.

Kirkkaan punaisessa nauhassa on kymmenen eriväristä viiriä: keltaista, oranssia, sinistä, vihreää, punaista ja vaaleanpunaista.

Vaaleansinisessä nauhassa on käytetty samoja kankaita ja värejä, mutta kokonaisvaikutelma on hiukan rauhallisempi.

Tämäkin viirinauhan toisella puolella värit ovat järjestyneet hiukan eri tavalla.

Nauhan kokonaispituus on n. 140 cm ja yhden viirin koko on n. 7 x 8 cm.

Puuvillakankainen viirinauha kestää pesua ja silitystä.

Kesäkurpitsaa ja juhannusta odotellessa

Lavakaulukset löysivät tiensä pihamaalle ja niihin on istutettu itse taimitetut kesäkurpitsan alut. Malttamattomana odotellaan, että jotain satoa alkaisi pukkaamaan pannulle. On kuulemma helppo ja nopea ja satoisa... ehkäpä niin jos sen osaa.

Juhannus on kuulemma tulossa, ja tässä kuistin sohvalla sitä on oikein hyvä odotella, ei nimittäin pääse vilahtamaan huomaamatta ohi.

Vaikka hetkeksi nukahtaisikin, niin kyllä se pitää sen verran ääntä että havahtuu...

Kuistin uusi puolikaaren muotoinen pöytä löytyi Iittalan antiikkimarkkinoilta. Siinä on niin kiva vaalea minttujäätelön väri, ettei millään raski maalata uudelleen. Koskaan ei pidä sanoa "ei koskaan": Eli en ala koskaan keräilemään posliinifiguureja. Tämä bambiäiti ja -lapsi on siis aivan ehdoton poikkkeuksen poikkeus.

Sekamelskasta voisi päätellä, että yhtä ja toista muutakin on tarttunut mukaan kirppiskierroksilta.

Ja odottamisesta puheenollen: Persiljan itäminen voi kestää jopa neljä viikkoa. Aikamoista arvotavaraa ruokaan laitettavaksi. Ainakin jos sen saa itse vaivalla kasvatettua.

Boro-tyyliset pussukat tilkuista

Sana boro on tullut vastaan viime aikoina täällä blogimaailmassa. Kun asia alkoi kiinnostaa, yritin etsiä hakukoneella netistä ohjeita suomeksi, miten boroa oikeaoppisesti tehdään.

Jostain syystä en löytänyt ohjeita tai kärsivällisyys loppui kesken. Päätin kokeilla tilkuilla ja langoilla, ihan vain tikata jotain boro-tyylistä. Tässä linkki englanninkieliselle sivulle, jossa on lyhyesti kerrottu boro-tikkauksen historiasta.

Minun silmääni borossa ei näytä olevan erityisiä sääntöjä tikkien pituudesta, järjestyksestä tai suunnasta. Joten en luonut itselleni mitään sääntöjä myöskään.

Tilkut on aseteltu vapaasti pohjakankaan ja vanun päälle. Tikkaussuunnitelma on syntynyt tehdessä ja lankojen väri on vaihtunut sen mukaan, kun edelliseen kyllästyi. Valmis borotilkku muuntautui pussukaksi, johon on lisätty vuorikangas ja tietysti vetoketju.

Langat ovat muliinilankoja ja puuvillalankoja, keskenään hiukan eri vahvuuksia.

Pussukan koko on n. 17 x 18 cm.

Kevyt kesäpussi kaulassa lomavaihteelle

Tänä kesänä kaulassa voi roikkua värikäs tai vaikka mustavalkoinen kevyt pussukka. Pussukkaan sujahtaa esimerkiksi passi, kännykkä ja lentolippu. Pussukan yläreunassa on tarranauhaa sulkemista varten, tosin metalliraha ei ihan pysy sisällä kovassa menossa.

Reipas punainen kaulapussukka erottuu joukosta ja piristää päivän. Pussukan mitat ovat n. 11 x 19 cm.

Rauhallisempaan makuun pastelliväriä ja graafisia kuvioita. Hihnojen pituudet vaihtelevat hiukan.

Paisley-kuviointi ei varmastikaan mene ikinä muodista, vaikka välillä pintamuoti sen unohtaakin.

Tyylikkyyteenkin voi panostaa tällä kauniilla mustavalkoisella printillä.

Vahva eläinhahmo karhu luo lempeästi turvaa tärkeille tavaroille.

Kaulapussukat löytyvät poppyshome Etsy-kaupasta ja Bellapuodista.

Kevätkukkijat hurmaavat

Kevätesikko, Primula veris, alkaa lopultakin levitä pihalla ja vallata tylsää nurmialuetta. Keltaiset kukat ovat sinänsä vaatimattomat, mutta värinsä ansiosta näkyvät kauas ja pilkistävät kivasti puiden ja pensaiden takaa.

Huonolla hoidolla olevasta kukkapenkistä nousee iloisia yllätyksiä eli vuosia sitten istutettuja tulppaaneja, jotka ovat jonkin sattuman oikusta säästyneet myyrien hampailta. Lemmikit, Myosotis,  leviävät kiitettävästi sinne minne haluavat, mutta aivan selvästi valoa kohti poispäin varjoisista paikoista.

Hieman aikaisemmat kukkijat helmililja (Muscari botryoides) ja posliinihyasintti (Puschkinia scilloides) sopivat somasti minimaljakkoon, ns. silmäpulloon, joka on kauan sitten hankittu lasitehtaalta.

Vanhoista kirjoista voi tehdä vaikka pinon kukkamaljakon alle.. 

...tai jopa opiskella kasvitietoa ja tutustua eläinmaailmaan.

Ja lopuksi kevään kuningatar eli kukkiva omenapuu, joka loistaa kerran vuodessa ja jää sitten vaatimattomasti taka-alalle kantamaan satoaan.

Maatuskanuket kääntökassissa

Vihreän värikkäät kassit on ommeltu maatuskanukke-kankaasta.

Kassin juju piilee siinä, että se on itse asiassa kääntökassi.

Eli kun kyllästyy tähän puoleen, voi kääntää vuoripuolen näkyville.

Toisen kassin vuorena on punavalkoista vintage-kukkakangasta.

Toisessa on puolestaan sinivalkoista vintage-puuvillaa.

Kassin koko on n. 32 x 32 cm. Korkeus sankojen kanssa on n. 60 cm.