Kissalle kanssa mirri kaulaan

Mitä koirat edellä sitä kissat perässä - jos sattuu huvittamaan. Kissat ovat kuulemma vielä omapäisempiä otuksia, kuin mäyräkoirat, ja sekin on jo paljon se.

Omat kissatuttavuuteni ovat olleet työteliäitä maalaistalon kasvatteja, joille tämmöinen rusettitouhu olisi ollut vallan kummallista keikistelyä, suorastaan kaupunkilaisten kotkotusta. Eikä vapaana kulkevalle hiirennappaajalle mitään vekottimia voi kaulaan laittaa, ettei tartu vauhdissa kiinni.

Uskoisin kuitenkin, että semmoinen sohvapöydän koriste -tyyppinen sisämirri voisi pukea juhlapäivänä mirrin kaulaansa. Rauhallinen sellainen. Ja tämä rusettikoko on omiaan myös pienelle koiralle tai koiranpennulle.

Rusetin koko on n. 5 x 9 cm ja se kiinnitetään tarranauhalla kaulapantaan tai valjaisiin.

Rusetit löytyvät nyt poppyshome Etsy-kaupasta ja Bellapuodista.

Rusetteja löytyy useita värejä ja kuoseja puuvillakankaista valmistettuna.

Sydämellisesti kirjomalla villaneuleista

Pehmeän lempeät villasydämet tuovat jo ajatuksen talvesta ja talven juhlista. Villasydänten materiaalina on huovutettu villalevy tai huovutetut villaneuleet.

Sydämiin on kirjottu kaksi lumihiutaletta, jotka kaikki ovat tietysti hiukan eri muotoisia, niin kuin ne oikeat taivaalta varisevat hiutaleetkin.

Sydämen reunassa on myös käsin tikattu helmilankatikkaus.

Ripustus käy kätevästi rustiikilla sisalnarulla.

Tämä tumman metsänvihreä sydän sai vihreän reunatukkauksen,

Sydämillä voi koristaa kotia asettelemalla niitä pöydälle, kukka-asetelmaan, vadille, ovikoristeeksi tai vaikka joulukuusen oksille.

Kukkivan kukertava tikattu kangaskassi

Tömäkäksi tikattu tilkkukassi seisoo omin jaloin kuvauksessa. Kassin tekemisen alkuhetket ovat painuneet jo historian hämärään: Käsin värjätylle kankaalle oli applikoitu kukkakuvioita ja perhonen kaupan kankaasta. Paloja oli sittemmin yhdistetty toisiinsa ja jossain vaiheessa alettu tikkaamaan tiheästi ja kaarevan vapaamuotoisesti.

Tikkaamiseen oli ilmeisesti väsähdetty (tai kohdalle oli tullut muuta kiinnostavampaa puuhaa) ja tämmoinen noin kassin kokoinen osio oli valmiina.

Niinpä visio kassista oli valmis, kun tuli aika pienentää keskeneräisten käsitöiden pinoa. Enää piti siis ommella sangat ja sisätasku, reunat ja pohja.

Sangat ovat rottinkia ja melko lyhyet, eli kassista tuli kädessä - ei olalla - kannettava.

Kassin mitat ovat: Korkeus n. 35 cm, korkeus sankojen kanssa n. 48 cm, leveys n. 40 cm. Päällis- ja vuorikankaan välissä on polyester-vanu.

Lemmikki pukeutuu rusettiin

 Monissa lemmikkikodeissa koira on suorastaan nostettu pöydälle - niin myös tässä - uusien koiran rusettien kuvausta varten.

Kaikki suunnittelut kuvauskulmista ja herkuilla houkutteluista olivat aivan turhia, sillä tämä huippumalli Heta 9v. otti ja poseerasi kuin ammattilainen ihan tuosta vaan.

Mutta tarkoitus oli siis kuvata rusetteja, joissa piti tietysti kokeilla heti kaikkia kohdalle osuvia herkkuvärejä. Kankaat ovat peruspuuvillaa ja osa hiukan paksumpaa retropuuvillakangasta.

Klassiseen makuun miehekkään veikeä tummansininen rusetti kultaisilla pilkuilla.

Tyylinsä tietävän salonkikoiran paisleykuvioinen vaaleanpunainen..

.. ja sinapinkeltainen tähtikuvioinen aikaansa seuraavalle trendilemmikille. Rusetin koko on noin 6 x 12 cm.

Rusetti tarttuu kaulapannan ympärille tarranauhalla, ja on siksi nopea kiinnittää ja ottaa myös pois kuralenkille lähtiessä.

Kyllä se hymykin irtosi mallilta lopulta!

Rullatut boheemit farkkukorut yllättivät

Muutaman farkkutyynyt ompelun sivutuotteena jäi melkoinen kasa farkkujen pitkiä saumasuikaleita. Ne melkein menivät roskikseen, mutta vain melkein...

Ihan pakosti piti kokeilla rullata saumaa tiiviiksi paketiksi, mieleen tuli lapsuudesta tutut lakritsirullat.

Jotenkin niin hauskalta näytti tämä valmis rulla, ettei vieläkään voinut roskiksella käydä, vaan levitin liimaa suikaleelle ja rullasin sen uudelleen paketiksi.

Liiman sitten kuivuttua piti ryhtyä koristelemaan näitä rispaavia farkkurullia helmillä ja kiinnittää kaulanyöri. Varastoista löytyi vain turkoosin sinistä nyöriä, joka sai luvan sopia kokonaisuuteen.

Askartelun tuloksena valmistui pienempiä ja isompia boheemeja kierrätyskoruja farkuista. Kaikkea sitä tuleekin tehtyä...

Vesimittariralli ja muita loppukesän kuvamuistoja

Loppukesällä laiturin reunalta kun varovasti kurkistaa niin voi yllättyä valtavasta liikenteestä lumpeenlehdillä. Vesimittarithan ne siellä kirmailevat sutjakkaasti pitkin pintaa. Kuka lie on mennyt mastamaan lehteä?

Rannassa kasvaa tämä luonnostaan lilan värinen kaunis kukkanen, ruusuruoho. Kesän ollessa jo pitkällä kukinta on osin jo ohi ja mennyttä,

Joskus puutarha yllättää positiivisesti, kun uskaltaa jättää sen reilusti hoitamaan itse itseään. Tässä tapauksessa nurmikon tilalle oli syntynyt romanttinen luonnonniitty, jossa ruosteenruskea pöytä ja kauniit metallituolit olivat kuin kotonaan.

Jokinäkymä pohjoisesta - Kemijoki rantakoivikosta katsottuna.

Aurinkovarjon syvin olemus löytyi tänä ikimuistoisena hellekesänä. Varjo kuin varjo auttoi. Varjon yläpuolella kasvoi kiinanlaikkuköynnös, joka piirsi siluettinsa kuvaan.

Luultavasti kimalaisilla meni hyvin näillä lämmöillä, ainakin lintupesueet vaikuttivat suurilta, kun ravintoa ja lämpöä riitti.

***

Nämä kuvat ja pari muuta löytyvät myös Society6 -sivustolta.

Iloiset eväspussit Marikankaista

Tämän iloisemmaksi eivät värit enää voi tulla! Eväspussissa käytetyn vanhan Marimekko-kankaan nimi on valitettavasti unohtunut. Kankaassa on suurehkoja hiukan talomaisia neliö- ja kolmiomuotoja perusväreissä, lisänä vaaleanpunaista, mustaa ja valkoista.

Retroa 80-luvulta vai kenties 90-luvulta? Marikangas on Fujivo Ishimoton suunnittelema Kaunokki. Raikas kuosi ja värit tuovat mieleen lapsuuden kesien viattoman auringonpaisteiset päivät.

Tässä on sitten uudempi väritys Puketti-kuosista. Ihastuin ikihyviksi harmaan ja vaaleanpunaisen yhdistelmään. Kukkasia piristää tummansiniset pilkut.

Eväspussit on ommeltu kaksinkertaisiksi "laatikoiksi". Saumat näkyvät sisäpuolella. Nurkat on ommeltu ulkopuolelta, jotta muoto säilyisi käytössä.

Eväspussin suun saa kiinni tarranauhalla.

Työpaikkojen ja koulujen eväskulttuuri ei ole kaikille meille suomalaisille niin kovin tuttua. Jos koulu- tai työpaikkalounasta ei ole järjestetty, eväät ovat varteenotettava vaihtoehto joka päivä.

Yksi vaihtoehto muoville eväiden kuljetukseen on kankainen pussi. Pussin voi myös pestä, mikä onkin aivan välttämätöntä.

Kun eväät on syöty, pussi taittuu pieneen tilaan, eikä kolise kassissa.

Kesän ja lomien jälkeen voi lähteä virkistyneenä uutta päin uusi eväspussi kainalossa!

Reippaan värikkäät kännykkäpussit XXL

Alkusyksyä kohti pusketaan näyttävästi värien ja kuvioiden voimalla. Kännykkäpusseissa on entistä suurempi koko - yleisön pyynnöstä, sillä kännykät ovat kasvaneet kasvamistaan, varsinkin jos käyttää myös paksumpia suojakuoria. Toisaalta trendinä näyttäisi olevan myös pienten kännyköiden paluu, joten perässä pysyminen on haaste.

Finlaysonin vanha tuttu Elefantti mahtui ihan kivasti tähän 11 x 19 cm kokoiseen pussukkaan. Yläreunassa oleva tarranauha vie toki hiukan korkeudesta tilaa.

Karkkipäivä joka päivä - ainakin kännykällä.

Suloiset pandat hiukan hillitymmän vaaleansinisessä pussukassa.

Maatuskanuket ja kukkaset ovat hempeän lempeitä.

Suositut ketut vaaleansinisessä kankaassa.

Metsän eläimet piiloutuvat vihreään lehvästöön.

Siiliystävämme vihreinä, oransseina ja ruskeina.

Kaikille kemiasta innostuneille sopii tämä tieteellinen turkoosinsininen pussukka.

Mikä onkaan oma suosikkini? Ehkäpä vihreänsävyinen eläinkuosi...entäpä sinun?