sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Kankaanpainantaa sabluunalla ja Bollywoodia pohjoismaihin


Hiukan Bollywood-henkeä syksyyn ei liene pahitteeksi. Itämaisen mausteisen viirinauhan koristelussa on käytetty yksinkertaisinta mahdollista kankaanpainantaa eli sabluunaa.


Sabluuna on puinen ja valmiina ostettu, mutta näppärä kaivertaa itse omansa tai etsii kotoa jotain kohokuvioista, millä voi painaa. Loppujen lopuksi ainakaan tässä tyylilajissa kuviolla itsellään ei ole niin väliä, kunhan väriä on lisätty vaikutelman aikaansaamiseksi.


Yksivärisistä lipuista ja oranssista hapsunauhasta syntyi viirinauha. Viirit ovat risareunaisia ja kaksipuoleisia, toisella puolella on yksivärinen kangas.


Painokuvio erottuu eri tavoin eri väreistä ja kangasmateriaaleista riippuen. Sileässä puuvillakankaassa kuvio on tarkempi, kun taas rouheammalla pohjalla se jää epäselvemmäksi. Myös värin määrä sabluunassa vaikuttaa terävyyteen.


Tummaan kankaaseen painettaessa väriin kannattaa sekoittaa peittovalkoista, jotta väri ei huku kokonaan kankaaseen.


Viirinauhalla voi ilostuttaa kotia ja puutarhaa sangen pienellä vaivalla ja asennuksella.


Viirinauhan pituus on n. 2 m, yhden lipun koko on n. 10 x 14 cm.

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Leppäkertuilla loppukesän kiireet


Lämpimät ja aurinkoiset loppukesän päivät saivat pihan kuhisemaan leppäkertuista. Parhaimmillaan pystyi yhdellä silmäyksellä laskemaan toistakymmentä kerttua samalta peneltä alueelta.


Kokoontumisajoilla lienee merkitysensä leppäkerttujen sosiaalisessa elämässä ja talveen valmistautumisessa, mutta ihminen keskittyi ihmettelemään ja räpsimään kuvia. 


Toisin kuin yleensä, nämä leppikset kipittivät lujaa pitkin ja poikin kukkia ja lehtiä, sekä häiriintyivät helposti kameran linssistä.


Monta kuvaa meni roskakoriin epäselvyytensä vuoksi, mutta onneksi muutama otos jäi muistoksi näistä leppäkerttupäivistä.


Leppäkerttutietoutta netistä:

Leppäkertut eli leppäpirkot ovat kovakuoriaisia, vajaan senttimetrin pituisia puolipallon muotoisia hyönteisiä.

Eräs yleisimmistä on kaikkien tuntema seitsenpistepirkko, jonka punaisessa kuoressa on seitsemän mustaa pistettä. Kaikki leppäkertut eivät kuitenkaan ole punaisia, vaan esimerkiksi 22-pistepirkko on väriltään keltainen.

Useimmat niistä käyttävät ravinnokseen kirvoja ja punkkeja, joten ne ovat puutarhurille hyödyllisiä eläimiä. Leppäpirkot ovat petohyönteisiä. Myös leppäketun toukat ovat petoja.

Jos häiritset leppäkerttua, se erittää keltaista, tahmeaa ja pahanhajuista nestettä. Jos nesteen ruikkiminen ei auta, leppäkerttu vetäytyy kuoreensa ja näyttelee kuollutta.


Nämä petohyönteiset näyttävät kyllä kovin somilta eikä hyödyllidyysestäkään ole haittaa!

sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Sadonkorjuun juhlaa uusissa viirinauhoissa


Syksy on puutarhajuhlien aikaa ja pian ovella kolkuttaa jo Halloween-juhlakin. Uuden viirinauhan väritys ja rouheus tuo tunnelmaa kotiin ja pihamaalle.


Nauhassa on kymmenen lippua oranssin, ruskean, viininpunaisen ja keltaisen sävyissä. Kankaiden kuviot ovat kukkasista kukkoihin, vähän pilkkua ja ruutuakin.


Liput on ommeltu kaksipuoleisina risareunaisiksi ja ne on kiinnitetty kurpitsansävyiseen oranssiin hapsunauhaan.


Koko viirinauhan pituus on n. 180 cm. Liput ovat kooltaan n. 10 x 14 cm.


Lippunauhan toinen puoli on ruskean sävyinen.


Tässä vielä kuva toisesta, keltaisen, oranssin ja vihreän sävyisestä lippunauhasta. Lämpöistä ja kodikasta syksyn aikaa kaikille!

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Tillinkukka ja muita yksityiskohtia


Tilli kasvoi tänä kesänä yli odotusten ja komeat kukinnot ovat ilahduttaneet elinvoimaisuudellaan. Tillin kukka on kookas, mutta yksityiskohdat ovat hyvin kevyet ja herkät, suuri kukinto pitää sisällään paljon pieniä yksityiskohtia.


Samat kukinnot aivan "eri valossa" nähtynä eli yksinkertaisesti pilvisenä päivänä vastavaloon kuvattuna. Lähietäisyydeltä katsottuna pieni on todellakin suurta.


Myskikurpitsa kasvaa suurilehtisenä koristekasvina ilman yhtään kurpitsaa, mutta se on silti hauska rönsyilleessään pitkin pihaa. Näistä kärhöpyörteistä tulee tahtomattakin mieleen satu Tuhkimosta ja kurpitsavaunuista.


Pihan pienempiä ovat tietysti pörriäiset, tässä kimalainen ahertaa isomaksaruohon kukassa. Melkoisen kokoinen siitepölymöykky on jo tarttunut mukaan.


Modernia ja graafista muotoilua edustaa tämä jääsalaatti, joka on entisenä kaupan ruukkusalaattina jatkanut elämäänsä piharuukussa. Korkeutta on tullut jo tuplasti alkuperäiseen nähden. Monet muutkin entiset ruukkusalaattilajit sekä -persilja on innostunut kesästä ja ulkoilmaelämästä.

sunnuntai 25. elokuuta 2019

Teehetki kuistilla kukkien keskellä


Auringonpaiste kruunaa alkusyksyn teehetken kuistin kukkien keskellä. Teekupin alle voi sujauttaa uuden pienen mukimaton sävy sävyyn pelargonioiden kanssa.


Mukimatot on ommeltu hartaasti säästetyistä pikkutilkuista, pienin ruutu on kooltaan noin tuuman kanttiinsa.


Pannulappuvanun ja taustakankaan kanssa tikattuna mukimatot ovat melko ryhdikkäät.


Tikkaus tukevoittaa vielä alustaa, reunus on siksakattu kiinni.


Näiden alustojen koko on n. 11 x 11 cm...


...ja ne löytyvät myös poppyshome Etsy-kaupasta.

sunnuntai 18. elokuuta 2019

Vanhoja rakennuksia maalla ja kaupungissa


Maaseudun rauhaa matkalla kesäisessä Suomessa: keltainen pelto peilaa vanhan hirsisen saunan ikkunasta. Sähkötolppa, katoava näky sekin, on somasti kallellaan.


Hirsiseinällä on ikää yli sata vuotta, mutta kukapa tietää todellisen iän, kun rakennuksia on siirretty aikanaan paikasta toiseen.


Kaupungissa seinät ovat saaneet enemmän väriä pintaan, ja miten ihastuttavasti eri värit sopivatkaan yhteen. Keltaiset, vaalean roosat, harmaat ja punaiset..


Vanhan raatihuoneen kellotorni pilkistää talojen takaa. Jos nukkekotikaupunki olisi olemassa, niin jotain tällaista sen pitäisi olla.


Mäen päällä kohoava kirkko ei häviä mitenkään kauneidessa maallisempien rakennusten rinnalla.


Viimeistään tästä kuvasta tietää, missä ollaan, onhan kyseessä yksi Suomen kuvatuimmista jokinäkymistä eli Porvoonjoen ranta Porvoon vanhassa kaupungissa.

sunnuntai 11. elokuuta 2019

Neljä sydäntä vaiko onnenapila?


Tämä käsin applikoitu sydänblokki sai alkunsa jo peräti seitsemän (7) vuotta sitten syyskesällä. Sehän ei ole mikään yllätys, että jotkut käsityöt tarvitsevat aikaa marinoitua.


Marinoitumisen tuloksena blokki sai paikkansa tyynynpäällisen somisteena.
Kesän vähäisemmän käsintekemisen jälkeen tyynyn ompelu tuntui sopivalta verryttelyltä.


Vaikka blokissa on neljä erillistä sydäntä, kuvio alkoi muistuttaa enemmänkin apilanlehteä, joten tyyny saa kunnian olla nimeltään Onnenapila. Kultaisen keltainen tähtikangas on sekin oikein onnellisuutta tihkuvaa, viittaa "kultaan" ja "onnellisiin tähtiin" noin sopivan viitteellisesti.


Tyynyn etupuoli on tikattu koneella vanun kanssa, taustapuolella on pujotusaukko sisätyynylle. Taustapuolen kangas on hiukan etupuolen keltaisesta kankaasta poikkeava tähtikangas. Tyynyn koko on noin 45 x 55 cm ja se on myynnissä poppyshome Etsy-kaupassa.


Onneksi vielä on tätä kesää jäljelllä!

sunnuntai 4. elokuuta 2019

Mäyräkoirapesue putkahti maailmaan


Viisi uutta kesäpentua syntyi korean värikkääseen mäyräkoiraperheeseen!


Pentujen väritys vaihtelee kirkkaan punaisesta vaaleansinikukkaiseen.


Joukossa on punavalkoraidallinen, tähti- ja lehtikuvioinen ja pilkullinen lemmikki.


Sitä on vielä vaikea mennä sanomaan, onko kyseessä tyttö- vai poikakoirat, ja nimetkin on vielä antamatta.


Koirilla on langalla kirjotut silmät ja kirsut..


sekä kaulapanta ja talutin satiini- tai samettinauhaa.


Pikku koirien mitat ovat n. 24 x 8 cm, eivätkä ne siitä enää juuri kasva..

sunnuntai 28. heinäkuuta 2019

Ei kesää ilman pioninkukkia ja ötököitä


Mitä olisi kesä ilman pioneja??
Tässä uusin pionihankinta, Ewelina, jossa oli vasta yksi kukka.
Hyvin kaunis!


Moninaisempaa kukintaa ovat edustaneet huolettomat keltaiset tarha-alpit.
Joukossa kasvaa valkoista luonnonkukkaa, jonka nimestä ei ole mitään tietoa.
Somaa joka tapauksessa.


Tämä yksinäinen sembramännyn käpy on sinänsä vähän outo kuvattava.
Mielenkiintoista oli kuitenkin seurata, miten nopeasti kymmenet kävyt katosivat männystä.
Eräs orava ja tikka istuivat kolme päivää oksilla (sulassa sovussa) ja mässäilivät kaikki siemenet kerralla.


Pioni nro kaksi, Sorbet, ei olekaan aiemmin intoutunut näin kukkimaan.
Peräti kolme lautasenkokoista kukkaa!


Viimeisenä vielä kesän ötökkäkuva.
Viheliäinen vuohenputki saa armon olla nelivyöjäärän kuvaustausta.
Latinaksi Leptura quadrifasciata, jos haluaa oppia jotain triviaalia.